Luin juuri Kim Väisäsen blogikirjoituksen, jossa otettin kantaa myyntityön arvotukseen maassamme. Tämä sai minut miettimään ostajan näkökulmasta ostamisen ja myymisen välistä ristiriitaa: kaikki me haluamme ostaa, mutta hyvin harvat haluavat että heille “myydään”. Kyllä, shoppailu, siis ostaminen on yksi (ainakin länsimaisen kulttuurin) yleisimmistä huvittelumuodoista, joten ihmiset todella nauttivat ostamisesta.
Miksi sitten ostamisen mahdollistava ammattikunta, myyjät, ovat niin aliarvostettuja, ellei peräti halveksittuja? Kim Väisänen kirjoittaa syistä näin:
Suomalais-slaavilaiseen dna:han on syövytetty mielikuva myyntityöstä epärehellisenä laukkuryssäduunina, jossa totuuden välttely ja joustava moraali ovat vähintäänkin ammattisairauksia tai -edellytyksiä.
OK, mitä tämä kaikki kertoo meille siitä, mitä myyntityön tulisi olla? Kun puhutaan monimutkaisista ratkaisuista ja palveluista,, joiden kanssa itse olen parhaiten sinut, ei asiakas tyypillisesti pysty ostamaan mitään ilman myyjän apua. Onko myyjän mahdollista tehdä työnsä tehokkaasti sillä tavalla, että asiakas oppisi arvostamaan hänen panostaan ostotapahtumassa? Olisiko “myymisen” sijasta puhuttava ostamisen mahdollistamisesta?
Pekka Sahlsten
Latest posts by Pekka Sahlsten (see all)
- Onko 2014 asiakkaan vuosi? - 02.01.2014
- Asiakkuudenhallinta kuntoon: älä unohda asiakasta! - 05.10.2013
- CRM-hanke kannattaa ottaa vakavasti - 24.05.2013
- Luurikammo on tervettä - 14.04.2011